Viikon runo:

Kaalimato

Hän tuli lentopirssillä ja maksoi matkan virsillä,/ vihreä maan matkamies, joka kyllä kortteerin ties;/ niin olematon matkakassa matoisessa maailmassa,/ lehdellä jäi soitteleen ja hermojamme koetteleen -/ ei punaista siis mattoa, on halli vailla kattoa/ Hotelli Kaalikerällä Puutarhamaan perällä;/ no mies käy siitä peremmälle, kerä yhä keremmälle,/ astuu pieneen huoneeseen ja heti kohta viereiseen,/ on huoneet kovin kapeat ja seinät niiden rapeat,/ mut käytävä ain pitenee, kun miekkosemme etenee/ ja elintilaa varastaa - leuat panee parastaan -/ kunnes saapuu keskustaan, lopulla matkaa levätä saa,/ jatkaa taasen eteenpäin, tavoittaa tampuurin näin/ kun äkisti tulee noutaja - kokkanokka, ei soutaja -/ ja Lintunen tuo aikainen mennessään vie miekkosen/ viimeiselle matkalleen saliin helakanpunaiseen.

Viikon sananlasku:

Anna kaikkien kurkkijain kurkkia.

Viikon sanakolmio: