27760.jpg

Viikon pienoisnäytelmä: "Pelko"

Roolit: Suurpeto Hukkanen ja Liri Sukkanen

(1)Suurpeto: "Sinä se aina hiljaa kyyhötät jossain nurkassa, Liri Sukkanen. Mikä sinua oikein riivaa?"

    Liri: "Pelko. Olen niin pelokas, etten tahdo saada suutani auki, puhumattakaan, että minulla olisi jotakin sanottavaa."

(2)S.: "No, mikä sinua sitten oikein pelottaa?"

    L.: "Pelkäänpä, etten voi suoranaisesti yksilöidä pelkoani. Jos oikein ajattelen, voisin ehkä mainita silmäpakopelon, punaisenlangankadottamispelon, reikiintymispelon, kantapäänkauttaoppimispelon, parittomuuspelon, hikoilupelon, nukkaantumispelon, hukkumispelon, purkaantumispelon, pesukonepelon, värjääntymispelon, kutistumispelon, pelkäämispelon, saapaspelon, aamutossupelon, tarpeettomuuspelon... mutta nämä kaikkihan ovat tietysti sellaisia asioita, jotka eivät juolahtaisi pelottoman Suurpeto Hukkasen mieleenkään."

(3)S.: "Jos oikein ymmärsin, pelkäät asioita, jotka kuuluvat elämään, mutta eivät välttämättä toteudu, vaikka jokainen voi ne periaatteessa kohdata."

    L.: "Niin juuri."

(4)S.: "Nyt minua vasta alkoi pelottaa."

    L.: "Tunnen tunteen."

Viikon sananlasku:

Kyllä haju tilaa antaa.

Viikon runo:

Ei oo aika armon tullut/ niille, jotka niinkuin hullut/ aina ruoskii ruumistansa/ parastansa pannaksensa.